Viski.
Omistajat: Iiro ja Johanna Oksanen.
Huumorintajuinen, omanarvontuntoinen jäpylä. Äijämäinen äijä, joka osasi silti arvostaa saamaansa hellyyttä.
Viski (tarhanimeltään Vietnam, silmäkulmiensa mustien viivojen vuoksi) saapui Suomeen 20.8.2005 Virosta, Kohtlajärven löytöeläintarhalta, jossa se oli turhaan odottanut kotia jo useamman kuukauden ja olisi lopetettu tilanahtauden vuoksi. Viski tuli Suomeen kotihoitoon Rekku Rescue ry:n ja Pets -järjestön yhteistyöllä. Koira oli löydetty pienestä kylästä yhdessä Alisa-nartun kanssa. Kyläläismummo oli ruokkinut koiria ja toimitti molemmat sittemmin tarhalle, koska ei voinut pitää niitä. Alisa sai tarhalla kaksi pentua, Viton ja Brunon, joiden isä Viski todennäköisesti on. Alisa sai myös kodin Suomesta, pennut löysivät kodit Virosta. Viski ehti olla kotihoitopaikassaan viikon verran kun löysimme kuvat ja kertomuksen Rekku Rescue ry:n sivuilta. Kävimme tutustumassa ja loppuviikosta (syyskuun alku 2005) haimme Viskin kotiin.
Viski metsästää myyriä, oravia ja jäniksiä siellä missä niitä on riittämiin ja ne ovat kaikki erityisen hitaita ja silakalla höystettyjä. Hyvästien aika saapui 4.6.2007, yllättäen meille kaikille.
4.6.2007 kello 11 Rekku Rescuen keskustelupalstalle kirjoitettua: Kuukausi on mennyt iloisissa merkeissä. Viski oli hyväntuulinen ja iloinen... Lue tarina Viskin poismenosta kokonaan.
Ruumiinavaustulouksissa todettiin, että Viskillä oli krooninen lisämunuaisen tulehdus josta johtuen Viskin aineenvaihdunta oli loppumetreillä niin sekaisin, että sydän petti. Lisämunuaisen tulehdus ei johtunut esim. myrkystä tai ruokavaliosta vaan kyse oli todennäköisesti synnynnäisestä rappeumasta. Tila oli verrattavissa Addisonin tautiin. Millään lääkityksellä vikaa ei olisi saatu korjattua, mutta mikäli se olisi todettu riittävän ajoissa (yksinkertaisimmillaan kalium-arvojen mittauksella) sen etenemistä olisi voitu kenties hidastaa ja oireita lievittää. On mahdotonta tietää, olisiko lisäaikaa saatu silti ja jos niin kuinka pitkään. Viskin oireet olivat epämääräisiä ja koiraa tutkittiin niiden vuoksi allergioiden ja ihotautien näkökulmasta, näihin erikoistuneen eläinlääkärin toimesta.
Vaikka hiljainen hiipuminen pois ja lääkkeillä jatkettu elämä eivät välttämättä olisi sopineet Viskin miehiselle imagolle lainkaan, tuo aamu 4.6.2007 sai aikaan sen, että nykyiset karvakorvamme Malla ja Herkku ovat ehkä yhdet tarkimmin tutkituista sekarotuisista Suomen maassa ja nykyisellä eläinlääkäriasemallamme meitä todennäköisesti pidetään hieman hysteerisinä.
Keskusteluja Viskin kuolemaan ja yleisemmin lemmikin menettämiseen liittyen Rekku Rescuen palstalla: ketju1, ketju2.